Tämän iloisen mustekalaveikon tekemisessä haastavinta oli kaikkien kahdeksan lonkeron sovittaminen kauniiseen riviin. Se oli jo saada nimekseen Seppo Seitsenlonkeroinen, mutta ajatus tuntui lopulta liian traagiselta, kun Wikipediakin tiesi kertoa, että mustekalat jakautuvat vain kahdeksan- ja kymmenlonkeroisiin alalajeihin. Kahdeksanlonkeroisia ovat tursaat ja vampyyritursaat.
Mustekalan ohje on Nicki Trenchin kirjasta Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (suom. Mirkka Santala). Amigurumivillityksen leviämistä Suomeenkin kuvastaa hyvin se, että tämän vuonna 2009 julkaistun kirjan ensimmäinen painos on jo loppuunmyyty.
Kirjassa jokaiselle amigurumille on annettu hauska nimi ja ohjeen yhteyteen on liitetty pieni tarina. Mustekalan nimi on Martti Mustekala, mutta pienten muokkausten jälkeen olen päättänyt ristiä oman yksilöni Tuomo Tursaaksi. Lankoina olen käyttänyt vaaleansinistä Fleur-lankaa mustekalan vartaloon, valkoista Katia Promo Fin -lankaa merimieslakkiin ja tummansinistä Nalle-lankaa suun ja merimieslakin ankkurin kirjomiseen.
